Tapasin tänään töissä työkaverin jota en ole nähnyt aikoihin (tutustuimme toisessa työpaikassa emmekä ole nähneet sen koommin).
Hän tuli yksikkööni, katseli hetken ympärilleen ja asteli hymyillen luokseni.

"Minä ajattelinkin, että kuulin sinun naurusi!! Kenelläkään ei kyllä ole yhtä persoonallista naurua kuin sinulla, tunnistin sen heti. Sinun naurusi on niin pirteä, tarttuva ja iloinen."


Onhan se mukavaa saada hyvää palautetta aina välillä...itse vain menen siitä usein melko hämilleni. Työskentelen palvelualalla ja monet asiakkaat (ja työkaverit) ovat kiitelleet minua siitä, että jaksan olla niin "reipas, iloinen ja pirteä, tukea ja kannustaa, olla auttamassa ja olla valopilkkuna työporukassa".

On kuitenkin jännä kuulla miten on jäänyt jonkun ihmisen mieleen...niin, että pelkästä naurusta voi toisen tunnistaa. 
Mitäkö sanoin tähän huomautukseen? 
No kuten yleensä kun en aivan lukkoon/hämilleni mene: nauroin hämmästyksestä.

~Ninni